Samantha Haieh - Vihellys

(Hahmokuva tekeillä)
 

Nimi; Samantha Haieh
Kutsumanimet: Sam, Hevoskuiskaaja Sam, Samantha. Muitakin saattaa tulla vastaan.
Sukupuoli; Nainen
Ikä: 25
Laji; Harjasusifurry

Ulkonäkö; Samantha on hoikka ja pitkäkoipinen harjasusifurry, jonka keltamustat hiukset yltävät alaselkään asti.
Otsalta lähtee hieman sivuillepäin kummasti sojottavia hiuksia, mutta muuten otsahiukset ovat normaalia luokkaa, mustat keltaisilla raidoilla nekin. Neidillä on, muuhun ruumiseensa kenties hieman epäsopivat, siniset silmät.
Samanthan turkki on suureksi osaksi harmahtavan oranssia, mutta kuono, korvat, kämmenet, hännänpää ja jalat polvista alaspäin ovat mustat.

Harjasusi pukeutuu siniharmaisiin farkkuihin ja vaaleanharmaaseen pitkähihaiseen paitaan. Paidan päällä hän pitää kestävää, vaaleanruskeaa nahkatakkia jonka olkapäissä ja oikean, loppua kohti levenevän hihan suussa on hieman muuta takkia tummempia hapsuja. Takissa ei ole, eikä ole ikinä ollutkaan, vasenta hihaa.
Samantha varmistaa farkkujensa pysymisen jalassa tummalla nahkavyöllä, jonka päällä hän pitää hieman takkia tummempaa asevyötä. Samaa nahkaa asevyön kanssa on myös harjasuden itse tekemä kädessä, hieman ranteen yläpuolella oleva ikäänkuin pieni asevyö, jossa on neidin revolveriin sopivia patruunoita yhtä lailla kuin isossakin vyössä.
Haieh käyttää tummia, paksuja nahkasaappaita, joiden varren yläosa on taitettu ja se on leikelty (Samanthan omin käsin) hieman erilaiseksi. Tämän erilaisuuden yläpäässä on puolentoista sentin halkio, joka on ommeltu umpeen yhdellä ristipistolla. Saappaissa on noin kahden sentin korot, joiden avulla kannuksetkin pysyvät paikallaan.

Samantha ei mielellään jätä hattuaan, jos itse lähtee jonnekin. Hattu on polttamalla tummennettua nahkaa, jonka "hattuosaa" kiertää tumman suklaan värinen nauha, jossa on vasemmalla puolella hiinni valko-vaaleanruskea sulka. Hatun lieristä lähtee molemmin puolin pitkähköt narut, jotka lienevät vain koristeena. Ne on solmittu noin puolesta välistä, ja molempien niiden päissä on kolme pientä, mustaa, pyöreää kiveä ja samanvärinen sulka kuin hatussakin, mutta pienempi.

Luonne; Aikalailla poikamainen Samantha on tosiaankin päätynyt hevoskuiskaajaksi, aivan kuten äitinsäkin aiemmin. Neiti on hyvin hevos- ja eläinrakas, mutta ymmärtää toki muunkin hyvän päälle. Samantha on aika hiljainen persoona, mutta kunnon juttukaverin löytäessään hän saattaa puhua paljon ja aika nopeasti. Kavereitakin hänellä oli, mutta lähdettyään kotoaan ei hän heitä ole liiemmin tapaillut.
Haieh kulkee mielellään pitkiäkin matkoja kunhan mukana on tarpeeksi vettä - Samantha pitää vedestä, etenkin kylmänä. Näinollen myös vesisade ja sumu kuuluvat harjasuden mieliasioihin.
Tosipaikan tullen Sam osaa kyllä sopeutua tilanteeseen yllättävän hyvin, ja nainen onkin selviytynyt monestakin kaksintaistelusta voittajana, lukuunottamatta yhtä mysteeristä tasapeliä hänen ja tuntemattomaksi jääneen sopulifurryn kanssa.

Samantha viihtyy seurassa hiljaisesta luonnostaan huolimatta ja rakastaa alkoholijuomia. Juoda hän voi paljonkin, mutta uhkapelit ja savukkeiden savu saa hänet ahtaalle. Joutuessaan kunnolla tekemisiin sikarien ja muiden sellaisten savun kanssa, hänen on koko ajan vaikeampi hengittää, vaikkakin tämä olotila häipyy nopeasti Samanthan päästessä raittiiseen ilmaan.

Menneisyys; Samanthan äidin murhan jälkeen hänen isänsä Hayne ryhtyi kiertelemään ja päätyi lopulta rosvoksi, joka taitoi revolverit ja puukonheittelyt. Samanthasta varastaminen tuntui juuri oikeanlaiselta ja hän ihaili isänsä päätöstä jättää huonotuloinen elämä. Hayne opetti molempia jälkeläisiään, Samanthaa ja tämän isoveljeä Thomasia käyttelemään puukkoa ja ampumaan, samoin ratsastamaan.
Sinä päivänä kun Samantha täytti kaksikymmentä, hän oli jo oppinut rosvo ja kiinnostui hiljalleen etsintäkuulutettujen jahtaamisesta silloin tällöin. Ainoa ongelma oli, että isällä ja Thomasilla oli molemmilla hevonen, mutta Samantha oli hevoseton. Isä ja veli olivat molemmat jossain, ja Samantha ei jaksanut enää paikallaan pysyvää hevosetonta elämää, jolloin pääsi silloin tällöin ratsastamaan ja tekemään mielipuuhiaan, eli ryöstelemään milloin mitäkin ja ylipäätään tekemisiin hevosten kanssa.
Sam jätti perheelleen viestin, jossa kertoi lentäneensä pesästä ja rakastavansa heitä, kaikkea sellaista.
Samantha haki olkalaukkunsa, jossa oli samanlaisia hapsuja kuin takissaankin, pakkasi sinne sitä sun tätä, poimi hattunsa tuolilta ja katosi hiljalleen laskeutuvaan usvaan. Haieh tiesi, että tarvitsisi hevosen ennemmin tai myöhemmin, joten hän suuntasi kohti lähintä saluunaa.

Kuljettuaan jalkansa hieman kipeiksi hän näki saluunan edessä hevosia ja suuntasi itsevarmasti tien reunaa niitä kohti. Hänen silmiinsä osui upea, suurikokoinen täysmusta, jopa hieman sinisenä kiiltelevä ori, joka oli reunimmainen kaikista ja se oli sidottu paljon toisia tiukemmin kiinni paaluun. Samantha löysi pian itsensä hevosen edestä ällistelemästä ja silittämästä sitä. Sen harjakin oli musta, mutta eräs asia sai harjasuden naurahtamaan hiljaa. Harjassa oli samalla tavalla keltaista siellä täällä, kuin harjasuden omissakin hiuksissa. Hevonen tuntui ajattelevan sille tuikituntemattomasta harjasudesta samalla tavalla kuin furry siitä, ja se yritti riuhtoa itseään irti. Sen levottomuus sai muutkin hevoset levottomiksi ja ne hirnahtelivat ja liikuskelivat paikallaan. Samantha säikähti kun saluunan ovet paukahtivat auki ja ulos ravasi musta rusakkofurry, ilmeisesti Samanthan mielihevosen omistaja.
Haieh oli saanut avattua hevosta pitänyttä solmua jo paljon, mutta rusakko hapuili asettaan joten Samanthan oli pakko livahtaa nopeasti usvan suojiin. Olisihan hän yhdelle pärjännyt, mutta ulos virtasi jo muitakin. Musta ori jäi hirnumaan surullisesti harjasuden perään ja villiintyi. Se sai Samin löysyttämän solmun auki ja nousi takajaloilleen valmiina kääntymään ja ampaisemaan uuden ystävänsä perään.
Rusakko roikkui hädissään hevosen suitsissa ja yritti rauhoitella sitä. Siitä ei tullut mitään, sillä harjasusifurryn perään kaipaava hevonen laukkasi jo hyvää kyytiä pää painuksissa rusakon edelleen pitäessä kiinni suitsista. Kyyti oli ilmeisesti liikaa rusakolle ja tämän ote kirposi. Ori katosi usvaan Samanthan jäljissä ja ruhjoutunut musta rusakko manaili hiekkatiellä.

Ori saavutti Samanthan ja siitä alkoi kaksikon yhteinen matka. Samantha kapusi hevosen selkään ja tutki täydeltä näyttävää satulalaukkua. Muutama nyssäkkä, josta löytyi rahaa, hieno puukko ja köyttä sun muuta pientä tarpeellista. Mitäs siinä, Sam oli saanut luotettavan hevosystävän ja samalla vähentänyt tämän entisen omistajan omaisuutta.

Taidot; Samantha oppi jo nuorena käyttämään teräaseita ja myöhemmin hänestä tuli myös taitava ampuja.
Lisäksi Samanthalla on luontainen kyky kommunikoida hevosten kanssa ja sen ohessa hän on (perheestään taitavin) ratsastaja.
Hän on myös kestävä juoksija, mutta nopeus on keskivertoluokkaa.

Roy; Samantha nimesi varastamansa mustan, kookkaan orin(vaikka hevonen oikeastaan varasti hänet) Royksi ja hevonen tottelee tätä nimeä. Orin harjassa ja häntäjouhissa on Samanthan hiuksien tapaan sekä mustaa että keltaista.
Roy on hevosten aatelia; kestävä, nopea, lempeä ja tottelevainenkin. Royllä on tapana kiusata tai leikitellä pitämiensä furryjen kustannuksella - hevosella on myös kyky saada Samantha hyvälle tuulelle.

Muuta; Samanthan keuhkot eivät tahdo kestää savukkeiden savua, ja siitä on tullut pienoinen ongelmakin.
Hän jahtaa silloin tällöin etsintäkuulutettuja ja pitää tätä lähinnä harrastuksenaan.